[TÄNÄÄN]

28. kesäkuuta 2012
















Kaunista, mutta surullista. Toisaalta ei surullista, koska tiedän mihin maallisen matkan päättänyt mummoni pääsi. Koiranputkia mummon ja paapan vanhassa eväskorissa, mummoni kutoma räsymatto seinällä ja hänen hopeinen ristinsä vuodelta 1942 kaulallani. Olo on helpottunut, mutta jäljellä on tyhjä tunne. Iso tärkeä pala elämäni palapelistä puuttuu. Helpotusta tuo se, että tiedän mummoni toivoneen pääsevänsä pian taivaan kotiin. Hän kertoi viimeisinä päivinä rukoilleen sitä. Mummon pois menoa edeltäneenä iltana kerroin hänelle kuinka rakastan. Kerroin myös, että haluaisin pitää hänet vielä. Kommenttini jälkeen hän katsoi minua erilailla kuin ennen ja totesi jännään tapaan ettei tiedä olisiko se mahdollista. Silloin aavistin jotain. Eräänä päivänä tapaan hänet jälleen! Muuten, meillä oli hautajaisiin lähtiessä kenkä ongelma. Huomasin juuri ennen lähtöä, että lapsillani ei ole minkäänlaisia juhlakenkiä. Katras marssi hautajaisiin kumikengissä. Moni katsoisi kauhuissaa, mutta loppupelissä asia on todella merkityksetön. Tiedän, että mummoni ei olisi välittänyt asiasta lainkaan. Hän olisi pitänyt tärkeänä sitä, että me olemme kaikki paikalla. Ei sitä millaisissa kengissä me tulemme [hymy].
Myöhemmin kerron teille sankaristani! Hän on käsittämättömän ihana! Vahva ja luja, mutta silti niin herkkä ja pehmeä. Hän on minulle kaikki kaikessa! 

5 kommenttia

  1. kuin kaksi marjaa, sinä ja mummosi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kaikki sanoo ja se on ihana juttu <3

      Poista
  2. Håller med! Verkligen lika som bär ni två :) Du är så duktig på att sätta ord på dina känslor och på att uttrycka dej i skrift. Vackra ord!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack Danne <3 Bebis? Han/Hon kommer kanske imorgon då ;)

      Poista

Iloinen jokaisesta kommentista! Kiitos!

Copyright © Löytö
Design by Fearne