KUUMIA TUNTEITA ODOTUSHUONEESSA

4. lokakuuta 2013


Judit on ollut kipeä. Tämä viikko on ollut meille huono. Paljon valvottuja öitä ja korvakipua. Päätin heti aamusta hakeutua päivystykseen. Ajattelin, että potilaita olisi aamupäivällä vähemmän, mutta odotushuone oli täynnä. Meitä ennen lääkärijonossa oli kymmenen henkilöä. Ihan ok, koska joskus on ollut kolmekymmentä. Koska minulla on neljä lasta olen jonottanut pääterveysasemalla usein.  Seuraan ihmisiä ja heidän käyttäytymistään. Olen valitettavan usein, lähestulkoon joka kerta, saanut todistaa ihmisten kärttyisyyttä. Minun on vaikea hyväksyä ja ymmärtää narinaa, joka kantautuu korviini. Tänään odotushuoneessa istui herra. Hän puhui puhelimeen ja kirosi kovaan ääneen. Tyyliin näin: "v..tu, kuusi piti olla ennen, mutta taitaa olla kyysikymmentä. Pas..t ei täällä tapahdu mitään kele!¨. Sisälläni kihisi. Olisi tehnyt mieli mennä sanomaan, että "hei, ei ne meitä täällä huviksensa pidä yhtään sen kauempaan kun on tarves". Jos olisin mennyt, olisin kaiketi saanut turpaan. Onneksi näin kovaäänistä sättimistä ei joka kerta kuule. Useinmiten kuultu on kuiskuttelu ja päivittely siitä, kuinka pitkään ollaan odoteltu. Pyöritellään silmiä ja huokaillaan. Ihmiset näyttävät siltä kuin heitä vedettäisiin höplästä ja huijattaisiin. "Henkilökunta taitaa vain kaffitella, kun ei mitään tapahdu" "Onko täällä edes lääkäriä?"
Koska olen työskennellyt pitkään hoitoalalla olen kokenut tämän myös omassa nahassani. Muistan erään kerran, kun vastaanotin päivystyspotilaan. Hän jäi odottamaan ja odotusaika valitettavan pitkittyi. Lääkäreitä oli yksi. Hän vastasi osaston potilaista ja päivystys potilaista. Sillä hetkellä hän oli kiinni eräässä tärkeässä operaatiossa. Minä olin sanoman tuoja. "Valitettavasti, ei vieläkään ole tietoa milloin teidän vuoronne tulee. Kerron heti, kun kuulen jotain". Tuon odotuksen aikana kyseenalaistettiin minun ammattitaitoni, pidettiin sairaalaa surkeana paikkana, jossa mikään ei toimi. Kukaan ei osannut mitään ja jokainen jäsen henkilökunnasta oli vain kiero vedättäjä. 
Tänään suivaannuin odotushuoneessa. Ihmiset ovat todella itsekeskeisiä. Nähdään vain oma tarve. Odotusajat eivät tänään aamupäivällä olleet edes pitkiä, maksimissaan pari tuntia. Toki voin osittain ymmärtää harmituksen. Harmitti minuakin, kun edellisellä kerralla odotin lapsen kanssa seitsemän tuntia. Kävin niiden seitsemän tunnin aikana kaksi kertaa kotonakin. Meillä on usein muitakin suunnitelmia. Ymmärrän yskän, kun kaikki eivät menekkään niiden mukaisesti. Minun on ehkä hiukan helpompi ymmärtää tilannetta, koska tiedän mitä kulissien takana saattaa tapahtua. Odotushuoneessa istuvat ovat vain osa potilaista. Usein verhojen takana valvonnassa makaa ihmisiä, jotka ovat paljon pahemmassa jamassa. Jokainen vastaanotolle tulija luokitellaan kiireellisyyden mukaan. Lapsia ja vanhuksia nostetaan jonoissa ylemille sijoille, jos on mahdollista. Lääkärit ja hoitajat ottavat potilaita vastaan yhtäaikaa. Tämäkin on saattunut hämätä monia. "Kuinka tuo pääsi jo?" Sitten se yllättävä asia, lääkäritkin ovat vain ihmisiä. Hekin käyvät vessassa ja syövät. He eivät ole valkotakkisia olentoja, jotka vaeltelevat tauotta kuin koneet. He eivät istuta ihmisiä odotushuoneessa vain huviksensa. Itseasiassa he haluavat teistä/meistä eroon mahdollisimman nopeasti. 
Me suomessa olemme autuaassa asemassa. Esimerkkinä voisin kertoa kuinka ruotsissa toimittiin. Kun sairastuttiin tuli ensimmäisenä soittaa "sairaanhoidon neuvovaan puhelimeen". Puhelimen toisessa päässä oleva hoitaja päätti pääsikö "akuutille" vai ei. Useinmiten lastenkin kanssa kehoitettiin vain korottamaan sängynpäätyä ja antamaan Paracetamolia. Päivystykseen ei voinut mennä noin vain. Menin kerran ja sain osakseni melkoisen saarnan siitä, kuinka akuutille ei omatoimisesti saa tulla. Suomessa jokainen saa! Kukaan ei estä! Pelkästään se on upea juttu. Kun menemme terveyskeskukseen, jota monet kutsuvat "arvauskeskukseksi" olkaamme maltillisia. Itse pyrin aina asettumaan tilanteen ulkopuolelle. Ajattelen  tietoisesti asioita miksi me joudumme odottamaan. Henkilökunnan haukkuminen ei muuta asiaa miksikään! Sillä ei vaikuteta eikä asioita muuteta. Varsinkaan jonossa ei sillä edetä. Omasta mielestäni on moukkamaista marista! Nykyaikana ihmiset "tietävät" diagnoosinsa itse ja se kerrotaan kovaan ääneen luukulla. Kyllä! Kiitos tohtori Google!  . Kyseenalaistetaan oikeat tohtorit, koska he eivät tiedä tarpeeksi tai jos tietävät he eivät välitä. Inhimmilisiä erehdyksiä sattuu. On ymmärrettävä, että sairaanhoitopalveluita käyttää mieletön määrä ihmisiä. Tulemme aina joutumaan odottamaan vuoroamme ja valitettavasti virheitäkin voi sattua. Yksi asia on varma, henkilökunta tekee yleensä parhaansa. 
Me odotimme tänään tunnin, kuten suurin osa jonottajista. Meitä kohdeltiin mallikkaasti ja asianmukaisesti kuten aina. Odotusaika vaihtelee, mutta jokainen kansalainen saa hoitoa. Me haimme apteekista antibioottia ja maksoimme terveydestä 11 euroa. Ei paha! 

/Odotushuoneessa soi TÄMÄ biisi ja postauksessa mainitsemani herra ei näy kuvassa/

11 kommenttia

  1. Mukava postaus! Vähän samaa käytöstä näkee kaupoissa. Itse olen ollut paljon kassalla ja osastolla töissä eri kaupoissa. Kassa saa monesti ne pahimmat haukut, vaikka kassamyyjällä ei kovinkaan usein ole mitään tekemistä sen kanssa, että hinnat ovat väärin, tavara on hyllystä loppu tai että kassajonot ovat pitkiä.

    Olen miettinyt, että olisi ehkä yleissivistävää jokaisen olla viikko (jopa kauemmin) töissä esim. kaupassa tai sairaalassa. Kun harva ymmärtää kuinka ne systeemit toimii ja uskon, että tietämättömyydestä näitä sammakoita pääsee monenkin suusta siellä päivystyksessä tai kassalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, se on se kun ei tiedä ja luulee asioita. Vaasassa laitettiin kerran poliitikot vanhustenhuollon pariin muutamaksi päiväksi. Oli erittäin positiivinen kokemus kaikille :)

      Poista
  2. Toihan kuulostaa hyvälle tuo puhelu ennen päivystystä. Sen paremmin tietämättä siellähän voi olla ihmisiä flunssan kanssa, jotka voisivat hoitaa asian aamulla normivastaanotollakin. Mikä taas mun mielestä johtuu paljolti siitä, että työnantajat usein vaativat yhdestäkin päivästä sairaslomatodistuksen, eikä ole työterveyshoitoa. Monimutkaisia juttuja... hyvä, että nostit asian esille. Suomessa on kuitenkin asiat melko hyvin, tässäkin asiassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se oli ilmeisesti se arvio mikä täällä tehdään paikanpäällä. Se mikä oli ikävä oli et usein sai vakuutella puhelimitse tosissaan et lapsi on oikeesti kipeä :( Muistan kerran, just sen kerran kun sitten menin vain ja sain saarnaan. Toiseksi vanhin oli itkenyt yön ja aikoja ei terveyskeskukseen saanu....sanovat silloin puhelimessa et ei mitään hätää et lääkettä vaan ja mä menin. Raukan korva oli aivan tulehtunu ja sieltä jo valuki jotain....olivat sitte ihan et ohhoh! Oli tosi vaikea päästä vastaanotolle :/ Mutta oli siinä hyviäkin puolia. Pysty soittamaan ja kysymään pienistäkin jutuista mihin vuorokauden aikaan tahansa .

      Poista
  3. ohhoh! No on siinäkin systeemissä varjopuolet.

    Mä olisin valmis vaikka maksamaan joka käynnistä jonkun summan, että saadaan näin monipuoliset palvelut ylläpidettyä. Harvoin on mitään flunssaa (kopkop), mutta muuten olen sairaanhoidon palveluita käyttänyt ikääni (33v) ihan runsaasti. Neljä endometrioosileikkausta ja multippelitaivoinfarktit. Sain todella hyvää hoito ja nopeasti. Saa nähdä mikä mun kokonaiskustannus on, kun vanhemmaksi tästä ehdin ;) Nyt jo varmasti liikutaan ihan kiitettävissä summissa... joista itselle ei ole tullut kuin minimäärä, lähinnä vuodepaikka maksut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi on sulla olle paljo ikävyyttä :( Kyllä, minäkin maksaisin jotta saadaa palvelut pidettyä :)

      Poista
    2. Onneksi on nykyään paljon onnea myös, kun osaa nauttia pienistäkin asioista :)
      Toivotaan, että yhtä hyvä hoito on taattu myös tulevaisuudessa...

      Poista
  4. Olen niin samaa mieltä kanssasi. Olen töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja toinen hankala asiakaskunta on potilaiden omaiset jotka tietävät kaiken ja vähän enemmänkin. Neuvotaan lääkäriä.

    VastaaPoista
  5. itseasiassa täällä ylöjärvellä ainakin on käytössä systeemi, että joutuu soittamaan päivystykseen että saa luvan mennä. samalla saa ainakin iltapäivystykseen ajan. päiväpäivystykseen ei saa aikaa vaan siellä jonotetaan, jos ei ole saanut aikaa omalääkärille/hoitajalle ja sitten saanut lupaa mennä jonottamaan. (pl. oletan tietysti äkilliset kriisit. tää koskee nimenomaan näitä korvatulehdus, flunssa ym juttuja.) mä soitan ekana aina omalääkäriaikaa jos muksuilla jotain ja jos ei ole aikoja kuskaan yksityiselle. harvoin jaksan jonottaa jos ei ole aivan pakko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok. Täällä on tosi vaikea saada aikaan omaan terveyskeskukseen jos aamulla soittaa :( tosi vaikeeta. Varmaan aika tyypillistä ja varsinkin just perjantaisin. Siksi kuulemma päivystyksessäkin on monesti ruuhkaa jo aamupäivänä perjantaisin. Yksityisellekin voisin kuvitella vieväni. Tähän asti olemme tosin menneet päivystykseen, hehe ja aika usein kun lapsia on neljä. Ykstisiäkään ei vaasassa ole kovin montaa ja yksityisiä päivystyksiä ei ollenkaan jos oon oikeen ymmärtänyt. Helsingin seudulla ja isoimmissa kaupungeissa mahiksia on enemmän.

      Poista

Iloinen jokaisesta kommentista! Kiitos!

Copyright © Löytö
Design by Fearne