Lapuan Kankureiden myyntipäivät ja elämä, joka menee aina ennen blogia / Försäljdagar på Lapuan Kankurit och livet som alltid går före bloggandet

12. elokuuta 2015

Lapuan kankureiden myyntipäivät
Rouvia ostoksilla

Lapuan kankureiden pyyhkeitä
lapuan kankureiden liike lapualla
koivuprintti
Lapuan kankureiden liike lapualla
Lapuan kankureiden varasto

Nyt tai ei koskaan! Kävin muutama viikko sitten äitini ja tätini kanssa LAPUAN KANKUREIDEN myyntipäivillä Lapualla. Vautsi, mikä meininki! Laarit olivat täynnä halpaa kotimaista pellavaa. Itse ostin 6 kiloa. Kilohinta jäännöspaloille oli 8 euroa eli edullisesti sain. Tilat olivat heti aamusta täynnä innokkaita pellavafaneja. Fiilis oli rento ja ostajat ystävällisiä tungoksesta huolimatta. Minun piti raportoida tapahtuma uudella tavalla, mutta toisin kävi. Kuvamääräkin jäi vähäiseksi ison ihmismäärän takia. Syy miksi suunnitelmat muutuivat oli tapahtuma hallin ulkopuolella. Lähtiessämme minun oli tarkoitus kuvata paikkaa ja aluetta, mutta paikan läheisyydessä tapahtui onnettomuus. Nuori pyöräilijäpoika jäi auton alle ja minä säntäsin hoitajana paikalle. Onneksi hän selvisi vähäisillä vammoilla. Tapahtuma pysäytti kuitenkin sen verran, että fiilikset kuvaamiseen haihtuivat. Joku ehti kyselemään tämän postauksen perään. Viimepäivät ovat olleet kiireisiä ja elämä menee aina blogipostauksien edelle. Asiat eivät aina suju omien suunnitelmien mukaisesti. Mukavaa Torstai-iltaa! 


Nu eller aldrig! För några veckor sedan var jag med min mor och moster på LAPUAN KANKUREIDEN´s försäljsningsdag i Lapua. Det var riktigt trevligt! Deras lådor var fulla av billigt, inhemskt lin. Själv köpte jag sex kilo. Kilopriset var 8e/kg, vilket var riktigt billigt. Deras ställe var fullt redan på morgonen av entusiastiska lin-fans. Det rådde en avslappnad stämning och trots trängsel så var alla vänliga mot varandra. Jag hade tänkt att redovisa detta på ett nytt sätt, men jag blev tvungen att ändra mina planer. Mitt bildsaldo från evenemanget blev också knapert, pga trängseln och en olycka som jag blev vittne till. Strax utanför anläggningen var en ung pojke inblandad i en cykelolycka. Han blev påkörd av en bil och eftersom jag är skötare, rusade jag för att  hjälpa till. Som tur var så klarade han sig förhållandevis lindrigt undan. Händelsen påverkade ändå mig så pass mycket att lusten att fotografera inte längre fanns kvar just då. Någon hann redan fråga efter mitt reportage från detta evenemang. De senaste dagarna har varit stressiga och livet går alltid före bloggpostandet. Ibland går inte allting som man tänkt sig. Ha en trevlig torsdagkväll!

Lähetä kommentti

Iloinen jokaisesta kommentista! Kiitos!

Copyright © Löytö
Design by Fearne