Henkilökohtaista: Pienen poikani tarina kuplasta + tämän hetken suosikkikappale Chained To The Rhythm

14. maaliskuuta 2017

saippuakuplia


Tiistai! Kuplissa elämää, omissa pienissä sellaisissa. Kuplan ulkopuolelle on joskus vaikea nähdä. Sitä leijuu oman kuplansa sisällä ympäriinsä tietämättä muusta. Pieni rakas poikani kertoi kuplastaan hiukan eri kantilta, kun täytti hiljattain vuosia. Olen pannut merkille jo aikaisimpina vuosina, että pieni mies pohtii ikääntymistään. Tänä vuonna synttäripäivän jälkeen hän oli murheellinen ja kysyin "Miksi?" Syy selvisi pienen juttutuokion aikana. Häntä pelotti kasvaa isoksi, koska luuli, että se tarkoittaa ketuista luopumista. Selitän: tämä pieni poika rakastaa kettuja. Hänen sänkynsä on täynnä erin näköisiä ja kokoisia kettupehmoja. Hän totesi "joka vuosi olen lähempänä sitä päivää, kun mun pitää luopua ketuista". Rakas! Yritin estää pientä kyyneltä silmäni kulmassa ja kerroin, että ei se niin ole. Kerroin kuinka me kaikki kasvamme ja kehitymme jatkuvasti, mutta ei meidän tarvitse luopua sen takia meille rakkaista asioista. Kerroin, kuinka ketut voidaan säilyttää ja ne kulkevat mukana. Kerroin myös kuinka jonain päivänä hänen omat lapsensa mahdollisesti hoitavat tuota rakasta "kettujoukkoa". Pojan olo helpottui ja olemus kirkastui. Myöhemmin tuo pieni viisas ihminen kuvaili oloaan. Hän kertoi kuplasta, "Mamma, kuin olisin ollut kuplassa sisällä ja nyt kun sä kerroit tuon se kupla puhkesi ja nyt mulla on ihan vapaa olo". Poika oli silmin nähden iloinen koko loppupäivän ja jokainen päivä tuon keskustelun jälkeen. Kuplia, joo niitä on niin monenlaisia. Joskus on ihana oleskella oman kuplan sisällä ja katsella maailmaa roosan saippuan läpi. Joskus kupla vangitsee ja sieltä pitäisi päästä ulos. Puhuttelevaa, kuten Katy Perryn ja Skip Marleyn kappale tässä alla, minun ja mieheni tämän hetken ehdoton suosikkibiisi! Kuplassa on mukavaa vai onko?





2 kommenttia

Iloinen jokaisesta kommentista! Kiitos!

Copyright © Löytö
Design by Fearne